Marianne Isola – jotta maailma pysyy vihreänä.


Päiväkotien ja koulujen uskonnollinen kasvatus
Touko 21, 2012, 6:21 pm
Filed under: Koulutuspolitiikka, Lapset ja nuoret, Opetustoimi

Kuntavaalit lähestyvät; viiden kuukauden kuluttua Uudelle Oululle valitaan Uusi Kaupunginvaltuusto.  Olen ollut mukana laatimassa Oulun Vihreiden vaaliohjelmaa. Vastuullani on ollut erityisesti opetukseen ja koulutukseen liittyvät teemat, koska itse istun opetuslautakunnassa. Ja nykyisinhän myös päivähoito ja varhaiskasvatus kuuluvat saman lautakunnan alle.

Esitin vaaliohjelmaan lausetta: ”Uskonnollinen kasvatus siirretään päiväkodeista ja kouluista kokonaan kirkon ja kotien vastuulle.” Minun mielestäni ”pikkukirkot” eivät kuulu kaupungin omistamiin päiväkoteihin, eikä koululaisiakaan tarvitse viedä kirkkoon jokaisen juhlapäivän tullen. Esimerkiksi tänä vuonna oman tokaluokkalaiseni kevätjuhlia juhlitaan kirkossa. Myös stipendit ja kukitukset hoidetaan samassa tilassa. Eivätkö uskontokuntiin kuulumattomat lapset ole ansainneet juhlaa kouluvuoden päätteeksi? Hekö saavat mahdolliset stipendinsä postitse? Uskonnollisen kasvatuksen teema onkin herättänyt vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan Vihreiden omissa tapaamisissa. Vielä on auki, millainen kirjaus Vihreiden vaaliohjelmaan päätyy. Mitä mieltä sinä olet asiasta?

Tottakai minustakin lasten ja nuorten on perehdyttävä oman maansa kulttuuriin ja perinteisiin, mutta rinnalla on pidettävä koko ajan myös globaali näkökulma. Kirkossa voidaan käydä tutustumassa, ja seuraavana päivänä mennään synagogaan – eikö niin?

Mainokset

3 kommenttia so far
Jätä kommentti

Meillä tulee nuo asiat myös jossain vaiheessa ajankohtaiseksi, kun meidän perhe ei ole minkään uskontokunnan jäsen. Miten tuo muuten käytännössä toimii, jos lapsi ei ole (tapa)kristitty ja kirkossa vietetään jotain juhlaa; joutuuko uskonnoton/eri uskontokuntaan kuuluva lapsi automaattisesti ulkopuolelle vai voiko mennä juhlaan mukaan? Vai onko uskonnottomille jotain oheistoimintaa?

Itse kannatan kouluihin ja päiväkoteihin uskonnonopetuksen tilalta sellaista ei-tunnustuksellista elämänkatsomusainetta, jossa lapsia ei tarvitse eristää uskonnon perusteella omiin ryhmiinsä. Siinä on sitten mahdollista aidosti oppia keskustelun kautta ja tutustua eri kulttuureihin. Opetuksen yhteydessä voitaisiin sitten tutustua uskonnollisiin juhliin ja tapoihin, ja käydä vaikkapa tutustumassa siellä kirkossa. Saman oppiaineen tunneilla sitten voitaisiin myös pohdiskella eettisiä kysymyksiä ja sen sellaista.

kommentti Kirjoittanut Salla K

Samaa mieltä. Valtionnirkon asema on syytä todellakin kyseenalaistaa. Ainakin niin kauan kuin se ylläpitää käytänteitä joissa ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa mm. Sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

kommentti Kirjoittanut Sanna

Toki uskontokuntiin kuulumatomille lapsille järjestetään koulussa toimintaa, kun muut ovat kirkossa. Mutta he jäävät kaikista juhlallisuuksista paitsi kootessaan luokassa palapelejä kouluavustajan kanssa.

Minustakin joku uskontotiede tai elämänkatsomusaine olisi kouluissa paikallaan, en halua missään nimessä poistaa ainetta kouluista kokonaan. Uskontojen historiahan on valtavan mielenkiintoista! Mutta tunnustuksellinen uskonnonopetus ja -harjoittaminen pitäisi jättää kokonaan kotien vastuulle.

kommentti Kirjoittanut Marianne




Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s



%d bloggers like this: