Marianne Isola – jotta maailma pysyy vihreänä.


Tuiran koulun puolesta
lokakuu 2, 2014, 11:24 am
Filed under: Koulutuspolitiikka, Lapset ja nuoret, Lähidemokratia, Opetustoimi

Kaupungin poliitikoista koostuva remonttiryhmä sai suosituksensa kaupungin palveluverkosta valmiiksi. Niiden mukaan ”Tuiran alakoulu lakkautetaan, ja sen tontti myydään. Koulun luokat 0-2 sijoitetaan Tuiran suojeltuun koulurakennukseen.”

Tuiran koulun lakkauttaminen olisi typerä idea. Alueen lapsimäärä kasvaa kokoajan, ja koulun oppilasmäärä on ollut roimassa nousussa jo viiden vuoden ajan. Alueelle kaavoitetaan ja rakennetaan koko ajan lisää, niin Tuiraan, Välivainiolle kuin Alppilaankin. Minne ihmeeseen nämä lapset sitten mahtuisivat, jos Tuiran koulu lakkautettaisiin? Lähialueilla ei todellakaan ole tyhjiä tiloja Tuiran 200 oppilaalle; Myllytulliin on juuri sijoitettu Nuottasaaren oppilaat ja Välivainion lakkautetun koulun lapset on siirretty Puolivälinkankaalle.

Ja millainen ”koulun lakkauttaminen” olisi kyseessä, jos kouluun on kuitenkin suunniteltu jäävän valmistava luokka (0-luokka) sekä 1-2-luokat? Koulussa on kymmenkunta luokkatilaa, loputko jätettäisiin tyhjäksi? Eikö kustannukset ole kuitenkin aivan samat esim. vuokrien, siivouksen, lämmityksen ja ilmastoinnin suhteen??? Kannattaa huomata, että Tuiran koulu on varsin hyväkuntoinen kunnioitettavasta iästään huolimatta, ja sitaatissa mainittuun ”suojeltuun koulurakennukseen” mahtuu tälläkin hetkellä kaikki Tuiran koulun luokat.

Viereinen, 70-luvulla rakennettu Leinonpuiston koulu on huonokuntoinen, ja koulu ansaitsee uudet tilat. Paras idea olisi rakentaa ne Tuiran alakoulun yhteyteen. Yhteistyö erityiskoulun kanssa on sujunut tähän asti erittäin hyvin, ja vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä jokapäiväiseen suvaitsevaisuuskasvatukseen.tuira

Eihän remonttiryhmän lakkauttamis- ja myyntisuositusten takana vain ole Arinan vaatimukset viereisen kaupan laajentamisesta? Eihän tontti ja siitä saatava raha voi olla tärkeämpi kuin Tuiran lasten lähikoulu?



Uskonto vs. elämänkatsomustieto
marraskuu 3, 2013, 10:49 pm
Filed under: Koulutuspolitiikka, Lapset ja nuoret, Opetustoimi

Vertailin tässä eräänä päivänä elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetussuunnitelmien sisältöjä. Tarkastelun kohteen oli Tuiran koulun opetussuunnitelma 1-2 luokille. Minäkuvaa, omaa ympäristöä ja kulttuuria tutkitaan molemmissa. Samoin molemmissa vertaillaan oikeaa ja väärää.

Elämänkatsotustiedossa pohditaan lisäksi omaa perhettä, ihmisten erilaisia ominaisuuksia, luonnon merkitystä ja elämän syntyä maapallolla. Uskonnossa ekaluokan teemoja ovat mm. enkelit turvana, esimerkkejä Jeesuksen ihmeteoista, luomiskertomukseen tutustuminen ja rukous. Tekemäni vertailun jälkeen olen edelleen erittäin tyytyväinen, että omat lapseni oppivat elämänkatsomustietoa uskonnon sijasta.

Siitä lähtien kun vanhempi lapsi aloitetti koulun, olen ihmetellyt uskonnontuntien suurta määrää. Ekaluokkalaisilla viikon 20 oppitunnista kaksi omistetaan uskonnolle / elämänkatsomustiedolle! Alkaa pohdituttaa, millaisen lobbauksen kautta tällaisista raameista on päätetty? Positiivista minusta kuitenkin oli, että uskonnontunneilla käsitellään aika paljon yleispäteviä asioita, aivan samoja kuin elämänkatsomustiedossa. Oman itsen pohtiminen ympäröivän yhteiskunnan osana on hyvä aloittaakin mahdollisimman varhain.

Mutta että ekaluokkalaisille opetetaan että enkelit ovat turvana ja rukous on puhetta jumalan kanssa! Kuinka moni ekaluokkalainen pystyy ymmärtämään, että nämä ovat uskomuksia, eivät faktoja samalla tavalla kuin esim. matematiikka? Eikö varsinaisen uskonnonopetuksen voisi aloittaa muutamaa vuotta myöhemmin, vaikka kuudennella luokalla, ja intergroida alaluokkien uskonnon- ja elämänkatsomustiedon tuntien yleispätevät sisällöt vaikkapa ympäristötiedon tunneille?



Lähikoulu joka alueelle (MYÖS Korvensuoran suuralueelle)
lokakuu 13, 2012, 10:30 pm
Filed under: Koulutuspolitiikka, Lapset ja nuoret, Lähidemokratia, Opetustoimi

Oulussa on sovellettu lähikouluperiaatetta jo useamman vuoden ajan. Periaate ei yllättäen tarkoitakaan sitä, että jokaisella Oulun alueella olisi oma peruskoulu. Lähikouluperiaate viittaa oululaiseen malliin jakaa oppilaat alueen kouluihin. Jotta ryhmäkoot saadaan tasaisiksi, lapset voidaan sijoittaa myös muuhun kouluun kuin lähimpään kouluun.  Oulun kaupungin nettisivuilla valaistaan: ”Aina lähikouluksi ei voida osoittaa maantieteellisesti lähintä koulua: lähikoulu ja lähin koulu voivat siis olla eri asia.”

Minusta lähikouluperiaatteen täytyy tarkoittaa myös sitä, että jokaisella alueella on oma koulunsa. Kaupungin nettisivuilla tiedotetaan: ”Oma oppilasalue määräytyy oppilaan asuinalueen mukaan. Lähikoulu on jokin oppilasalueen kouluista.” Näin ei kuitenkaan ole Korvensuoran suuralueella. Yläluokkien oppilaita kuljetetaan päivittäin Tuiraan, koska alueen oppilaille ei ole omaa koulua. Ratkaisu on typerä sekä oppilaiden että ympäristön kannalta. Väliaikaisesta järjestelystä on tullut pysyvä kenenkään sitä haluamatta.

Uuden Oulun aluelehti ”Lueppa” kertoo, että Korvensuoran suuralueen asukasmäärän on ennustettu nousevan kymmenessä vuodessa 6700 asukkaasta yli 8000 asukkaaseen. Opetuslautakunta, jonka jäsenenä olen ollut jo kahdeksan vuotta,  on useamman kerran ottanut kantaa Korvensuoran yhtenäisen yhtenäisen peruskoulun puolesta. Kuitenkin koulun rakentaminen on aina törmännyt johonkin esteisiin.

Nyt on aika toteuttaa lähikouluperiaatetta ihan sananmukaisesti ja rakentaa Korvensuoran suuralueelle tilaa myös yläluokille. Jos olet samaa mieltä, allekirjoita ”Korvensuora kotina” -yhteistyöryhmän laatima adressi: http://www.adressit.com/korvensuoran_suuralueelle_yhtenainen_peruskoulu. Minäkin allekirjoitin.



Päiväkotien ja koulujen uskonnollinen kasvatus
Touko 21, 2012, 6:21 pm
Filed under: Koulutuspolitiikka, Lapset ja nuoret, Opetustoimi

Kuntavaalit lähestyvät; viiden kuukauden kuluttua Uudelle Oululle valitaan Uusi Kaupunginvaltuusto.  Olen ollut mukana laatimassa Oulun Vihreiden vaaliohjelmaa. Vastuullani on ollut erityisesti opetukseen ja koulutukseen liittyvät teemat, koska itse istun opetuslautakunnassa. Ja nykyisinhän myös päivähoito ja varhaiskasvatus kuuluvat saman lautakunnan alle.

Esitin vaaliohjelmaan lausetta: ”Uskonnollinen kasvatus siirretään päiväkodeista ja kouluista kokonaan kirkon ja kotien vastuulle.” Minun mielestäni ”pikkukirkot” eivät kuulu kaupungin omistamiin päiväkoteihin, eikä koululaisiakaan tarvitse viedä kirkkoon jokaisen juhlapäivän tullen. Esimerkiksi tänä vuonna oman tokaluokkalaiseni kevätjuhlia juhlitaan kirkossa. Myös stipendit ja kukitukset hoidetaan samassa tilassa. Eivätkö uskontokuntiin kuulumattomat lapset ole ansainneet juhlaa kouluvuoden päätteeksi? Hekö saavat mahdolliset stipendinsä postitse? Uskonnollisen kasvatuksen teema onkin herättänyt vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan Vihreiden omissa tapaamisissa. Vielä on auki, millainen kirjaus Vihreiden vaaliohjelmaan päätyy. Mitä mieltä sinä olet asiasta?

Tottakai minustakin lasten ja nuorten on perehdyttävä oman maansa kulttuuriin ja perinteisiin, mutta rinnalla on pidettävä koko ajan myös globaali näkökulma. Kirkossa voidaan käydä tutustumassa, ja seuraavana päivänä mennään synagogaan – eikö niin?



Oulun kouluverkko
huhtikuu 10, 2012, 6:52 pm
Filed under: Koulutuspolitiikka, Lapset ja nuoret, Opetustoimi

Keskustelu Oulun kouluverkosta on taas täydessä vauhdissa. Opetuslautakunta käsitteli kokouksessaan 28.3. sekä Korvensuoran, Puolivälinkankaan että Tuiran suuralueiden koulutiloja. Keskustelussa vilahtelivat myös Pateniemen suuralue sekä lähitulevaisuudessa ripeästi rakentuva Hiukkavaara.

Kaupunginvaltuusto on linjannut, että Korvensuoran suuralueelle rakennetaan vihdoin omat tilat yläkoululaisille. Tähän astihan alueen isommat koululaiset on kuljetettu Tuiraan, Merikosken kouluun. Minusta ratkaisu on alueellisen tasa-arvon näkökulmasta aivan oikea, varsinkin kun alueen ns. väestösuunnitteet osoittavat 7-12-vuotiaiden määrän kasvua. Keskeiset lautakunnat (opetuslautakunta muiden joukossa) ovat ottaneet kantaa koulutilojen rakentamispaikkaan, ja suosittelevat niiden rakentamista Talvikankaalle. Myös Korvensuoran asukasyhdistys on samaa mieltä ja kannattaa monitoimitalon rakentamista asukastupineen Talvikankaalle. Parhaassa tapauksessa lapset voivat käydä yhdeksän luokkaa koulua omalla alueellaan jo parin-kolmen vuoden kuluttua!

Yläkoulun rakentaminen Korvensuoran suuralueelle ja aikuislukion siirtyminen Kastellin monitoimitaloon vapauttavat pian tiloja Merikosken koulusta ja aiheuttavat pohdintaa Tuiran ja Puolivälinkankaan suuralueiden kouluista. Kootaanko alueelle nyt yhtenäisperuskoulu usean erillisen koulun sijaan? Mihin se sijoitetaan?

Mielestäni ainakaan Merikosken koulun kiinteistö ei ole sopiva pienille koululaisille: koulu on täynnä kapeita käytäviä, piha-alueet ovat todella pienet ja koulurakennuksen vierestä menee vilkas Kemintie. Myös junarata kulkee koulun ohi. Koulun ikärakenteesta tulisi ongelmallinen; yläkoululaisia olisi suhteessa paljon enemmän kuin alakoululaisia. Tilat ovat joka tapauksessa täysin sopimattomat Leinonpuiston koululaisille, jotka tällä hetkellä toimivat tiiviissä yhteistyössä Tuiran koulun oppilaiden kanssa. Tätä yhteistyötä olisi ikävä rikkoa.

Myöskään Tuiran koulua ei minusta kannata laajentaa yhtenäisperuskouluksi. Tontti on pikkuruinen, ja se sijaitsee ahtaassa paikassa Tuiran vilkkaiden teiden välissä ja ison ruokakaupan vieressä. Tämän lisäksi koulun laajentaminen yhtenäisperuskouluksi olisi varsin kallista, se vastaisi suunnilleen uuden koulun rakentamista.

Minä kannatan yhtenäisperuskoulun kokoamista nykyisen Paulaharjun koulun yhteyteen. Koulu on tilava, ja sitä on mahdollista myös laajentaa. Koulun ikärakenne muodostuu luontevaksi, siellä olisi sopivasti niin pienempiä kuin isompiakin oppilaita. Luonnollisesti kaikille ikäryhmille pystytään luomaan viihtyisät ympäristöt välituntien viettoon. Koulu sijaitsee rauhallisessa ja turvallisessa paikassa, tontti rajoittuu kahdelta sivulta metsään. Sitä paitsi suurin osa alueiden yläluokkaikäisistä tulee nimenomaan Puolivälinkankaalta ja Välivainiolta, ei niinkään Tuirasta. Miksi turhaan ohjata heitä Tuiraan?



Kaikille lapsille oma hoitaja – ainakin yhdeksi vuodeksi?

Varhaiskasvatus siirtyy pois sosiaali- ja terveystoimen alta ja yhdistyy opetustoimeen ensi vuoden alusta lähtien. Vihdoinkin Oulussa kaikki kasvatukseen liittyvät palvelut käsitellään yhtenä kokonaisuutena, eikä asioita sirpaloida eri ihmisille, hallintokunnille ja lautakunnille. Tavoitteena on tarjota ehyt opinpolku lapsen taivaltaa, taaperosta teiniksi asti.

Varhaiskasvatus tarjoaakin pohdittavaksi sekä hyviä että ei-niin-hyviä toimintoja. Erittäin kauan odotettu muutos on palvelutakuu. Se tarkoittaa, että perheellä on mahdollista irtisanoa lapsensa päivähoitopaikka väliaikaisesti. Mikäli hoitopaikkaa tarvitaan uudelleen, se järjestetään samasta tutusta päiväkodista viikon sisällä. Monta vuotta tuskailtiin vanhempien kanssa, jotka pitivät lapsensa hoidossa ”kaiken varalta”, vaikka itse olivat kotona – sitten keksittiin näin helppo ratkaisu.

Kehitettävään puoleen kuuluu päiväkotien omahoitaja-järjestelmä. Varhaiskasvatuksen tavoitteena oli muutama vuosi sitten tilanne, jossa jokaisella päivähoidossa olevalla lapsella olisi omahoitaja. Konseptiin kuuluu, että vanhempien lasten siirtyessä kesän jälkeen uuteen ryhmään, mukaan lähtee ainakin yksi tuttu hoitaja. Koska kaikki hoitajat ovat vaihtuneet ainakin omien lasteni kohdalla säännönmukaisesti joka ikisen kesän aikana, kuvittelin että järjestelmä oli kaikessa hiljaisuudessa hylätty.

Yllätyksekseni sain opetuslautakunnan kokouksessa 17.8. kuulla, että varhaiskasvatuksen tavoitteena on edelleen kehittää omahoitajajärjestelmää.  Täytyy vaan sanoa, että paljon taitaa olla tekemistä. Ei ollut mukavaa selvittää omalle 5-vuotiaalle, miksi hänen ryhmässä ei ollut yhtään tuttua aikuista tämänkään kesän jälkeen.



Otossa vihreä tulevaisuus
maaliskuu 24, 2011, 10:33 pm
Filed under: Koulutuspolitiikka, Vaalityö

Kävin OSAKOn järjestämässä vaalipaneelissa tiistaina. Hyvin oli paneeli järjestetty  ja kekseliäitä olivat kysymykset! Varsinkin kun ehdokkaat joutuivat perustelemaan, mitä eroja eri puolueilla on. Miksi vasemmiston edustaja ei ole demari? Miksi kokoomus ja keskusta eivät yhdistäisi voimiaan? Miten vihreät  eroavat itsenäisyyspuolueesta? (tämä oli kyllä aika helppo kysymys.)

Vihreitä paneelissa edusti 27-vuotias lupaus Otto Simola. Oli taas mukavaa huomata, miten aikoinaan onkin tehnyt oikean puoluevalinnan. Pystyn allekirjoittamaan suunnilleen kaiken, mitä Otto paneelissa sanoi (niin opintotuesta, energiaverotuksesta, ydinvoimasta kuin terveydenhuollostakin). Myös maailman epäeettisimmän elinkeinon, turkistarhauksen, lopettamisesta olen aivan samaa mieltä!

Demarien ehdokas Miikka-Aukusti Heiskanen kehui olevansa ”varmasti vasemmalla”, mutta eivät ydinvoimamyönteisyys ja turkistarhauksen puolustaminen oikein maailmanlaajuisesta solidaarisuudesta kerro. Keskustan Juho Mattila edusti tyypillistä keskustapoliitikkoa (puhumme paljon, sanomme vähän), mutta jotain kiinnostavaakin keskustelussa tuli esiin. Hän ei kuulemma ehdi opiskella kuluvana lukuvuonna yhtään, mutta arvostaa opiskelijakortin etuja kovasti…